Jeremiah 50

Profeettasana Baabelista

1Sana, jonka Herra puhui Baabelista, se on, kaldealaisten maasta, profeetta Jeremian kautta:

2"Julistakaa kansojen keskuudessa ja kuuluttakaa, nostakaa lippu; kuuluttakaa, älkää salatko. Sanokaa: Baabel on vallattu, Beel on joutunut häpeään, kukistettu on Merodak. Sen jumalankuvat ovat joutuneet häpeään ja sen epäjumalat ovat maahan murskatut. 3Sillä sen kimppuun käy kansa pohjoisesta ja tekee sen maan autioksi, niin ettei siellä ole asukasta, ja ihmiset ja eläimet pakenevat ja menevät pois. 4Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, tulevat israelilaiset yhdessä Juudan miesten kanssa. He kulkevat itkien ja etsivät Herraa, Jumalaansa. 5Siionia he kysyvät, sitä kohden he kääntävät kasvonsa. Tulkaa! He liittyvät Herran kanssa iankaikkiseen liittoon, jota ei unohdeta. 6Kadonnut lammaslauma oli kansani. Heidän paimenensa olivat vieneet heidät harhaan ja ajoivat heidät eksyksiin vuorilla. He kulkivat vuorelta kukkulalle ja unohtivat lepopaikkansa. 7Kaikki, jotka heitä tapasivat, söivät heitä, ja heidän vihollisensa sanoivat: 'Emme ole syyllisiä, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan, vanhurskauden asumusta, Herraa, heidän isiensä toivoa, vastaan.' 8Paetkaa Baabelin keskeltä ja lähtekää kaldealaisten maasta, ja käykää kuin vuohipukit lauman edellä. 9Sillä katso, minä herätän ja nostan Baabelia vastaan suurten kansojen joukon pohjoisesta maasta, ja ne asettuvat sitä vastaan. Sieltä käsin se vallataan. Heidän nuolensa ovat kuin menestyvän sankarin, joka ei palaa tyhjin toimin. 10Mutta Kaldea joutuu ryöstettäväksi, kaikki sen ryöstäjät saavat kyllikseen, sanoo Herra. 11Iloitkaa vain, riemuitkaa vain, te perintöosani riistäjät, hypelkää kuin puiva hieho, ja hirnukaa kuin oriit: 12kuitenkin äitinne joutuu suureen häpeään, synnyttäjänne saa hävetä. Katso, pakanakansoista viimeinen! Erämaa, kuiva maa ja aromaa! 13Herran vihan tähden se on oleva asumaton, aivan autio. Jokainen, joka kulkee Baabelin ohi, kauhistuu ja viheltää kaikille sen haavoille. 14Asettukaa rintamaan Baabelia vastaan, joka puolelta, kaikki jousimiehet. Ampukaa sitä, älkää nuolia säästäkö, sillä se on tehnyt syntiä Herraa vastaan. 15Nostakaa sotahuuto sitä vastaan joka taholta. Se on ojentanut kätensä, sen pylväät ovat kaatuneet, sen muurit sortuneet. Sillä tämä on Herran kosto. Kostakaa sille, tehkää sille, niin kuin sekin on tehnyt. 16Tuhotkaa kylväjät Baabelista ja ne, jotka elonkorjuun aikana sirppiin tarttuvat. Hävittäjän miekkaa pakoon he kääntyvät kukin oman kansansa luo ja pakenevat kukin omaan maahansa. 17Israel on hajotettu lammaslauma, leijonat ovat sen ajaneet hajalle. Ensiksi Assurin kuningas söi sen, ja nyt viimeksi Nebukadressar, Baabelin kuningas, murskasi sen luut.

18Sen tähden, näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, rankaisen Baabelin kuningasta ja hänen maatansa, niin kuin rankaisin Assurin kuningasta.

Israelin paluu

19Tuon Israelin takaisin sen omille laidunmaille, ja se on käyvä laitumella Karmelilla ja Baasanissa ja hänen sielunsa tulee ravituksi Efraimin vuorilla ja Gileadissa. 20Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, etsitään Israelin rikosta, eikä sitä enää ole, ja Juudan syntiä, eikä sitä löydetä, sillä annan anteeksi niille, jotka jätän jäännökseksi.

Profeettasana Baabelista jatkuu

21Käy niskurimaan kimppuun ja niiden asukkaiden kimppuun, joita kohtaa kosto. Hyökkää, hävitä heidän jälkeläisensä, sanoo Herra, ja tee kaikki, mitä olen käskenyt sinun tehdä. 22Sotahuuto kuuluu maassa, ja on suuri hävitys! 23Kuinka rikottu ja särjetty onkaan se vasara, joka löi kaikkea maata! Kuinka onkaan Baabel tullut kauhistavaksi kansojen seassa! 24Viritin sinulle pyydyksen, ja niin sinut, Baabel, vangittiin tietämättäsi. Sinut tavoitettiin ja otettiin kiinni, sillä sinä nousit vastustamaan Herraa. 25Herra on avannut varastonsa ja tuonut esiin vihansa aseet. Sillä Herra, Herra Sebaot, on tekevä työnsä kaldealaisten maassa. 26Käykää sen kimppuun äärimmäisiltä rajoilta, avatkaa sen aitat, heittäkää ulos, mitä siinä on, pankaa ne läjiin kuin lyhteet. Vihkikää se tuhon omaksi, älköön siitä tähteitä jääkö. 27Hävittäkää kaikki sen härät, astukoot ne teurastettaviksi. Voi heitä! Sillä heidän päivänsä on tullut, heidän rangaistuksensa aika. 28Kuule! Pakenevia ja pakolaisia tulee Baabelin maasta Siioniin ilmoittamaan Herran, meidän Jumalamme, kostoa, kostoa hänen temppelinsä tähden. 29Kutsukaa ampujat, kaikki jousimiehet, kokoon Baabelia vastaan: leiriytykää sen ympärille, älköön yksikään pääskö pakoon. Maksakaa sille sen tekojen mukaan. Kaiken sen mukaan, mitä se on tehnyt, tehkää sillekin. Sillä se on pöyhkeillyt Herraa, Israelin Pyhää vastaan. 30Sen tähden sen nuorukaiset kaatuvat sen kaduilla, ja kaikki sotamiehet saavat surmansa sinä päivänä, sanoo Herra. 31Katso, käyn kimppuusi, sinä ylpeä, sanoo Herra, Herra Sebaot, sillä päiväsi, rangaistuksesi aika, on tullut. 32Ylpeä kompastuu ja kaatuu, eikä ole hänen nostajaansa. Sytytän hänen kaupunkinsa tuleen, ja se kuluttaa ne ja kaiken hänen ympäriltään. 33Näin sanoo Herra Sebaot: Sorrettuja ovat israelilaiset ja myös Juudan miehet yhdessä heidän kanssaan, ja kaikki heidän vangitsijansa pitävät heistä kiinni, he eivät suostu päästämään heitä irti. 34Mutta heidän lunastajansa on voimakas, Herra Sebaot on hänen nimensä. Hän toden totta ajaa heidän asiansa ja tuo rauhan maahan, mutta vapinan Baabelin asukkaille. 35Miekka kaldealaisten kimppuun, sanoo Herra, ja Baabelin asukkaiden kimppuun, sen ruhtinaiden ja tietäjien kimppuun! 36Miekka tyhjänpuhujien kimppuun, ja he käyvät typeriksi! Miekka sen sankarien kimppuun, ja he kauhistuvat! 37Miekka sen hevosten ja vaunujen kimppuun ja kaiken sekakansan kimppuun, joka on sen keskellä, ja he tulevat naisiksi! Miekka sen aarteiden kimppuun, ja ne ryöstetään! 38Helle sen vetten kimppuun, ja ne kuivuvat! Sillä se on jumalankuvien maa, ja he pöyhkeilevät kauheista epäjumalistaan. 39Sen tähden sen asukkaiksi tulevat erämaan eläimet ja sakaalit, ja strutsit siellä asuvat. Siellä ei ikinä enää asuta, autioksi se jää polvesta polveen. 40Niin kuin oli silloin, kun Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran ja niiden naapurit, sanoo Herra, niin ei sielläkään ole kukaan asuva, ei yksikään ihmislapsi oleskeleva. 41Katso, kansa tulee pohjoisesta: suuri kansa ja monet kuninkaat nousevat maan ääristä. 42He tarttuvat jouseen ja keihääseen, ovat julmia ja armahtamattomia. Heidän äänensä on kuin pauhaava meri, ja he ratsastavat hevosilla, varustettuina kuin soturi taisteluun sinua vastaan, tytär Baabel. 43Kun Baabelin kuningas kuulee sanoman heistä, niin hänen kätensä vaipuvat. Ahdistus valtaa hänet kuin tuska synnyttäjän. 44Katso, niin kuin leijona syöksyy Jordanin tiheiköstä lakastumattomalle laitumelle, niin karkotan äkkiä heidät sieltä pois. Sen, joka on siihen valittu, asetan sinne kaitsijaksi. Sillä kuka on minun vertaiseni, ja kuka vetää minut tilille? Kuka on se paimen, joka kestää edessäni? 45Sen tähden kuulkaa Herran päätös, jonka hän on päättänyt Baabelia vastaan, ja hänen ajatuksensa, jotka hänellä on kaldealaisten maata vastaan: Totisesti, ne raastetaan pois, nuo lauman vähäiset. Hän totisesti tekee autioksi heidän asuinsijansa. 46Baabelin valtauksen äänestä maa vapisee ja valitus kuuluu kansoissa."